Vilkjärven koulu
Vilkjärven koulu vihittiin käyttöön 17.11.1929. Rakennuksen suunnitteli viipurilainen rakennusmestari Y.A. Hagberg ja koulu rakennettiin Lemiläisen Joonas Taipaleen ja hänen poikansa Toivon johdolla puolessa vuodessa Joentaustanmäelle Juho Mikkolan maille. Paikalla oli ollut aiemmin vanhan Laakon pihapiiri kivinavetoineen.
Mutta ennen kuin tähän pisteeseen oli päästy, lienee pieni katsaus historiaan on paikallaan.
Kirkolla oli vastuu opetuksesta
Kirkko vastasi opetuksesta Suomessa 1860-luvulle asti. Vuoden 1686 kirkkolaissa tavoitteeksi asetettiin kaikkien seurakuntalaisten lukutaito. Opetusta järjestettiin lukkarin- ja pitäjänkoulussa, kierto- ja rippikoulussa sekä kinkereillä. Opetuksesta vastasivat lukkari tai koulumestari.
Pitäjänkoulu aloitti toimintansa Lappeella 1751 oman koulumestarin johdolla. Opetus tapahtui Koulutuvassa, joko alkuaan sijaitsi Kourulassa. Koulu oli kuitenkin kaukana keskustasta, joten lukkarin entinen tupa siirrettiin lähelle Lappeen kirkkoa hankitulle tontille ja siitä tuli uusi koulutupa vuonna 1801.
Pitäjänkoulu muutettiin kiertäväksi kouluksi vuonna 1841. Seurakunnalle jäi vielä pyhä- ja rippikouluja sekä kylänlukuja pidettäväksi. Kouluissa oppiaineina olivat lukeminen, Raamatun historia, katekismus, kirjoitus, kielioppi ja laskento. Lappeelaiset saivat käydä koulua myös Lappeenrannan kouluissa, mutta siellä ei juurikaan näkynyt. Yhtenä syynä lienee opetuskieli, joka saattoi olla venäjä, ruotsi tai saksa, aikakaudesta riippuen.
Pitäjänkoulussa ja kinkereillä huonosti oppivia ja laiskoja oppilaita rangaistiin tukkapöllyllä ja istuttamalla pöydän alla. Kinkerit eli kylälukuset olivat monille pelottava tapahtuma. Lappeen pitäjässä tunnettiinkin sanonta: Kolme on kovaa päivää vuodessa, kylänluku, veronmaksu ja siantappo.
Lukutaito oli tärkeää jo senkin vuoksi, että rippikouluun ei ollut asiaa, jos ei osannut lukea. Ja jos ei päässyt ripille, ei myöskään päässyt naimisiin.
Lappeella oli aluksi 13 kiertokoulupiiriä. Kaikkien yli 12-vuotiaiden oli saavuttava kouluun, mutta opetuksesta vapautettiin ne, jotka osasivat lukea. Kiertokoulua kesti aluksi kahdesta kolmeen viikkoa kerrallaan.
1870-luvun loppupuolella Lappeella toimi seurakunnan ylläpitämä kiertokoulu kahdeksassa paikassa neljä viikkoa kerrallaan. Opetuksessa vastasi Elias Suninen 40 vuotta. Vuodesta 1892 Lappeella oli neljä kiertokouluopettajaa, joista Pekka Pulli ja Juho Pusa toimivat pidemmän aikaa. Kiertokoulu toimi Lappeella varsin pitkään kansakoulun rinnalla. Viimeisen kiertokoulun toiminta päättyi 1.8.1934.
Valtiopäivän asetus 1898
Vuonna 1898 annettiin valtiopäivien hyväksymä asetus, jota voidaan pitää ensimmäisenä kouluvelvollisuuslakina. Laissa velvoitettiin maalaiskunnat jakamaan alueensa koulupiireihin ja järjestämään kansakoulut koulupiirin kouluiksi.
Huhtikuun 14. päivänä vuonna 1900 päätettiin rakentaa kahden vuoden aikana neljä koulua. Yksi näistä oli Pulsan kansakoulu. Kun kuntakokous oli hyväksynyt koulupiirijaon, siihen katsottiin kuuluvan muiden lähikylien lisäksi myös Vilkjärven. Tämä oikeutti myös Vilkjärveläisen Antti Rasan ensimmäiseen johtokunnan paikkaan.
Hanke koulun rakentamiseksi käynnistyi Pulsassa tammikuussa 1899, kun asiaa käsiteltiin kyläkokouksessa. Koulun paikaksi kaavailtiin Pulsan aseman seutua. Sopiva paikka löytyikin ja se ostettiin ratamestari Janssonin tyttäreltä Berta Melleriltä. Paikka osoittautui kuitenkin huonoksi, mutta se onnistuttiin vaihtamaan toiseksi.
Koulutalo ja osa liiteristä valmistui ja tarkastettiin 7.8.1901, sauna ja navetta valmistuivat myöhemmin. Koulun vihkiäiset vietettiin 25.8.1901 ja koulutoiminta alkoi jo seuraavan päivänä, kun ensimmäiset lapset tulivat pientenlasten kouluun. Varsinainen kansakoulu alkoi 1.10.1901, jolloin kouluun saapui 34 oppilasta.
Tästä alkoi siten myös Vilkjärveläisten lasten koulutie muutaman kilometrin päähän Pulsaan.
Uusi oppivelvollisuuslaki vuonna 1920
Uusi oppivelvollisuuslaki astui voimaan 23.11.1920. Lain mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla nelivuotinen yläkansakoulu ja kaksivuotinen alakansakoulu ja jatkokoulu. Siirtymäaikaa suunnitteluun ja täytäntöönpanoon maalaiskunnille annettiin 16 vuotta, suunnittelu tuli kuitenkin aloittaa kahden vuoden kuluessa. Täytäntöönpano edellytti monen uudenkoulun perustamista.
Kaikille uusille kouluille oli jo katsottu rakennuspaikat, mutta koulupiirijaosta ei tahtonut tulla valmista millään. Vasta helmikuussa vuonna 1929 piirijaolle saatiin valtioneuvoston vahvistus ja Vilkjärvelle muodostettiin oma koulupiiri. Koulupiirissä vuonna 1929 oli 31 ylä- ja 15 alakouluikäistä lasta. Yksi innokkaista oman koulun puolesta puhujia oli ainakin August Rasa ja hän toimikin myöhemmin myös koulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun rakentamisessa ei aikailtu ja urakkahuutokauppa pidettiin jo toukokuussa.