Koulutyö alkaa

Täydellistä kansakoulua ei voitu perustaa maan joka kolkkaan, joten joihinkin koulupiireihin luotiin vaatimattomampi koulu ns. supistettu kansakoulu. Kouluylihallitus ehdotti kuntia muuttamaan oppilasmäärältään vähälukuiset koulut supistetuiksi kouluiksi. Näin kävi 1930-luvulla myös Vilkjärven koululle.

Alaluokassa 1930 alkupuolella opettajina toimivat Aune Pyrhönen, ja Irja Manner (myöhemmin Virtanen). Yläluokan puolella oli alusta asti Saima Heikkinen. Aiemmin hän oli toiminut Pulsan kansakoulun opettajana. Saima oli uskonnollinen ja hyvin isänmaallinen ja otti opettajan toimen hyvin vakavasti, ehkäpä jopa tiukasti. Aino Kiuru oli hänellä kotiapulaisena.

Heikkisen jäätyä eläkkeelle, hänen jälkeensä opettajaksi tuli Laila Mattila. Mattilan jälkeen Anna-Kaisa Heiskanen toimi yläkoulun opettajana koulun lopettamiseen saakka. Loppuaikoina alakoulun puolella oli pidemmän jakson Saima Rantanen.  Poikien käsityönopettajan toimi pitkän aikaa Juho Mikkola ja hänen jälkeensä Unto Mikkola.

Oppilasmäärät alkoivat laskea maalaiskouluissa 1960-luvulla ja kansakoululautakunta totesi vuonna 1964 että kansakoulupiirejä joudutaan yhdistämään. Tämän tuloksena kouluja jouduttiin lopettamaan ja Vilkjärven koulupiiri yhdistettiin Sipariin. Vilkjärven koulu sulki ovensa 1.8.1966.  Oppilasmäärä oli tuolloin 14 oppilasta.

Vähimmillään ennen tuota lopettamisvuotta koulussa oli oppilaita vuonna 1950, vain 17 oppilasta. Enimmillään oppilaita oli vuonna 1936, 48 oppilasta.

Vilkjärven koulusta ehti päästötodistuksen saada liki 200 kylän oppilasta.